Empatia puhelimessa ilman teennäisiä fraaseja
Näin asiantuntijat kuulostavat aidosti välittäviltä puhelimessa: kuuntelu, tunteiden nimeäminen, selkeät sanat, kuluneet fraasit pois ja empatian ja avun tasapaino.
Kaikki ovat kuulleet lauseen: ”Ymmärrän, kuinka turhauttavaa tämän täytyy olla.” Kerran oikealla hetkellä sanottuna se voi rauhoittaa soittajan. Jokaisessa puhelussa samalla latteudella sanottuna se kuulostaa nauhoitteelta. Empatia on todellinen taito, jota voi opettaa, mutta ei antamalla asiantuntijoille listaa fraaseista. Tässä oppaassa käsitellään, mitä empatia on puhelimessa, miten sitä osoitetaan kuulostamatta käsikirjoitetulta ja miten sitä valmennetaan.

Se täydentää artikkeleita Asiakaspalvelupuhelun aloittaminen ja lopettaminen ja Vaikeiden puheluiden rauhoittaminen, ja se on yksi ensimmäisistä aiheista artikkelissa Yksinkertainen malli asiantuntijoiden puheluvalmennukseen.
Mitä empatia puhelussa todella on
Empatiassa on kolme osaa. Huomaatte, mitä soittaja tuntee, ymmärrätte miksi ja osoitatte ymmärtävänne. Kolmas osa on se, jonka asiakas kuulee. Jos tunnette huolta vain hiljaa, soittaja ei tiedä sitä.
Empatian kolme osaa
- HuomatkaaKuunnelkaa sävyä, tahtia ja sanoja, jotka paljastavat huolen, vihan tai hämmennyksen.
- YmmärtäkääSelvittäkää tunteen taustalla oleva syy, ei pelkkiä tosiasioita.
- OsoittakaaSanokaa jotain lyhyttä ja konkreettista, joka todistaa, että kuulitte.
Empatia ei ole samanmielisyyttä, eikä se ole anteeksipyyntöä kaikesta. Voitte tunnustaa, että asiakas on pahoillaan kieltävästä päätöksestä, lupaamatta toisenlaista lopputulosta. Se ei ole myöskään sääliä eli toisen puolesta pahoittelua. Empatia pitää painopisteen siinä, mitä soittaja tarvitsee.
Miksi käsikirjoitettu empatia kuulostaa teennäiseltä
Soittajat huomaavat, kun lausetta luetaan. Yleisiä syitä:
- Sama fraasi joka kerta. Kun ”Ymmärrän turhautumisenne” kuuluu jokaisessa puhelussa, se tylsistyy.
- Väärä ajoitus. Empatialause ennen kuin soittaja on ehtinyt selittää loppuun tuntuu keskeytykseltä.
- Latteaa esitystä. Sanat kertovat huolesta, mutta ääni sanoo ”seuraava”.
- Ei yhteyttä ongelmaan. Yleinen lause, joka sopisi mihin tahansa, osoittaa, ettette kuunnelleet.
- Ei toimintaa perässä. Lämpimät sanat, jotka eivät johda mihinkään, tuntuvat viivyttelyltä.
Käsikirjoituksilla on paikkansa vaatimustenmukaisissa sanamuodoissa, mutta empatiaa ei voi käsikirjoittaa kokonaan. Tarjotkaa asiantuntijoille esimerkki-ilmauksia lähtökohdiksi, älkää ulkoa luettaviksi repliikeiksi.
Kuuntelu on suurin osa siitä
Ennen kuin sanotte mitään välittävää, kuunnelkaa kunnolla. Antakaa soittajan selittää keskeyttämättä, ja välttäkää kuuluvaa näppäilyä, jos se saa hänet tuntemaan itsensä sivuutetuksi. Lyhyet äännähdykset, kuten ”mm” ja ”ymmärrän”, osoittavat, että olette läsnä. Pitäkää pitkän selityksen jälkeen hetken tauko; lyhyt hiljaisuus kertoo soittajalle, että mietitte hänen sanojaan.
Kuuntelurutiini
- Antakaa puhua loppuunÄlkää keskeyttäkö, vaikka tietäisitte jo vastauksen.
- Poimikaa avainsanatKirjatkaa yksityiskohdat, joita soittaja korostaa.
- ToistakaaSanokaa omin sanoin, mitä kuulitte: ”Eli toimitus tuli, mutta laatikko oli vaurioitunut.”
- Varmistakaa”Ymmärsinkö oikein?”
- Vastatkaa sittenVasta kun soittaja vahvistaa, siirrytte ratkaisuun.
Toimivat ilmaukset ja niiden vaihtelu
Hyvät empatialauseet ovat konkreettisia, lyhyitä ja luontevia. Ne nimeävät tilanteen tai tunteen, eivät vain ”turhautumista”. Sitokaa jokainen siihen, mitä kuulitte.
| Vakiofraasi | Luontevampi vaihtoehto | Miksi |
|---|---|---|
| ”Ymmärrän turhautumisenne.” | ”Kahden viikon odotus on pitkä aika, minäkin olisin harmissani.” | Nimeää todellisen syyn. |
| ”Pahoittelen aiheutunutta haittaa.” | ”Anteeksi, teidän ei olisi pitänyt joutua soittamaan kahdesti.” | Konkreettinen ja inhimillinen. |
| ”Pahoittelen mahdollista epäselvyyttä.” | ”Sivullamme asiaa ei kerrottu selvästi, selitän sen nyt kunnolla.” | Ottaa ongelman omakseen. |
| ”Kuulen teitä.” | ”Kuulostaa stressaavalta, varsinkin kun määräaika lähestyy.” | Osoittaa, että yksityiskohta meni perille. |
| ”Katsotaan, mitä voin tehdä.” | ”Tarkistan tilauksen nyt ja kerron, mitä löydän.” | Konkreettinen toimenpide. |
Pitäkää mielessänne muutama tapa sanoa kukin asia, jottette toista itseänne, mutta älkää opetelko lauseita ulkoa. Käyttäkää omia sanojanne; ihmiset reagoivat vilpittömyyteen. Välttäkää myös alentuvilta kuulostavia ilmauksia, kuten ”rauhoittukaa” tai ”ei se varmasti niin paha ole”.
Ääni, tahti ja hiljaisuus
Puhelimessa se, miten jotain sanotaan, ratkaisee usein enemmän kuin sanat. Lämmin sävy, hieman hitaampi tahti järkyttyneen soittajan kanssa ja matalampi ääni viestivät rauhallisuutta. Hymyilkää vastatessanne, koska se muuttaa ääntänne. Mukautukaa soittajan energiaan tiettyyn rajaan asti: eloisasti iloisen soittajan kanssa, hiljaa ja vakaasti ahdistuneen kanssa. Välttäkää vihan peilaamista.
- Hidastakaa järkyttyneiden tai hämmentyneiden soittajien kanssa.
- Pitäkää äänenvoimakkuus tasaisena; älkää korottako sitä vastaamaan soittajaa.
- Käyttäkää soittajan nimeä kerran tai kahdesti, ei jokaisessa lauseessa.
- Sallikaa lyhyet tauot sen sijaan, että täytätte jokaisen hiljaisuuden.
- Mukautukaa muodollisuuteen: muodollinen soittaja ei ilahdu vitseistä.
Empatian ja tehokkuuden tasapaino
Soittajat haluavat myös tuloksia. Liika empatia voi turhauttaa kiireisiä ihmisiä, ja se voi pidentää puheluita. Tavoitteena on lyhyt tunnustus ja nopea siirtyminen toimintaan: tunnustakaa, kysykää, toimikaa.
Auttava empatia ja viivyttelevä empatia
| Auttaa | Viivyttää | |
|---|---|---|
| Pituus | Yksi lyhyt lause, sitten toimintaa | Useita myötätunnon lauseita ennen mitään apua |
| Sisältö | Liittyy siihen, mitä soittaja sanoi | Yleinen, toistettavissa missä tahansa puhelussa |
| Jatko | ”Teen nyt näin.” | Mitään ei tapahdu |
| Sävy | Rauhallinen ja vakaa | Laulava tai liioiteltu |
Jotkut soittajat haluavat purkaa tunteensa ennen kuin kuuntelevat, ja se on hyvä. Toiset haluavat pelkän vastauksen. Lukekaa soittajaa ja mukautukaa: lyhytsanainen soittaja tarvitsee vähemmän johdantoa, ahdistunut enemmän.
Arkaluonteiset tilanteet
Joissakin puheluissa on kyse kuolemantapauksesta, sairaudesta, rahahuolista tai pelosta. Silloin empatia ei ole valinnainen, ja sävyllä on suurempi merkitys. Puhukaa lempeästi, välttäkää ammattikieltä, antakaa aikaa älkääkä koskaan hoputtako. Älkää antako neuvoja, joihin teillä ei ole pätevyyttä, ja tuntekaa eskalointireittinne. Haavoittuvassa asemassa olevista soittajista kerrotaan artikkelissa Haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat puhelimessa.
Empatian valmentaminen tiimissä
Empatiaa ei voi pisteyttää hyvin rastilla kohtaan ”käytti empatialausetta”, koska se palkitsee vakiofraasista. Määritelkää sen sijaan havaittavat toimintatavat: tunnusti konkreettisen ongelman, ei keskeyttänyt, piti rauhallisen sävyn ja jatkoi toiminnalla. Kirjoittakaa arviointikorttiin esimerkit hyväksytystä ja hylätystä, ja kalibroikaa arvioijat, jotta he ovat yhtä mieltä; katsokaa Laadunarvioinnin kalibrointikokoukset.
Valmennettavat havaittavat empatiakäytökset
- Antoi soittajan puhua loppuun ennen vastaamista
- Toisti pääasian omin sanoin
- Käytti konkreettista tunnustusta eikä vakiofraasia
- Piti vakaan, lämpimän sävyn
- Siirtyi selkeään seuraavaan vaiheeseen
- Varmisti ennen lopetusta, että soittaja koki saaneensa apua
- Vältti syyllistämistä, sarkasmia ja alentuvia ilmauksia
Käyttäkää lyhyitä roolipelejä realistisilla tilanteilla ja antakaa kollegoiden antaa palautetta. Soittakaa hyviä puheluita kirjastostanne, jotta asiantuntijat kuulevat, miltä luonteva empatia kuulostaa. Muistakaa, että empatia väsyttää. Paljon tunnepitoisia puheluita hoitavat asiantuntijat tarvitsevat taukoja ja tukea, kuten artikkelissa Asiantuntijoiden uupumisen ehkäiseminen kerrotaan.
Callin käyttö oppimiseen ja arviointiin
Callissa tallennettuja puheluita voi kuunnella uudelleen puheluhistoriasta ja hakea litteroinnin perusteella, kun litterointi on käytössä, joten tiiminvetäjä löytää esimerkeiksi sopivia puheluita. Arviointi ja valmennus -osion ”Kuuntelemisen arvoiset puhelut” -kirjasto kokoaa vahvoja puheluita ja muistiinpanon siitä, miksi ne kannattaa kuunnella, mikä on hyödyllistä empatiakoulutuksessa. Kun arvioitte puhelua, kunkin arviointikortin kohdan voi merkitä läpäistyksi, epäonnistuneeksi tai ei sovellettavaksi asiantuntijan luettavan kommentin kera, ja arviointikorttiin voi kirjata empatiakäytöksiä edellä kuvatulla tavalla.
Myös asiakaspalaute on saatavilla: ”Mitä asiakkaat sanoivat” näyttää puhelun jälkeisten kyselyjen tyytyväisyys- ja suositteluindeksitulokset, ja tyytymättömien asiakkaiden puhelut on liitetty mukaan, joten voitte kuulla, mikä meni pieleen. Aloittakaa sieltä, kun haluatte tietää, huomaavatko soittajat ponnistelunne, eikä vain arviointikorttinne.
Usein kysytyt kysymykset
Pitäisikö asiantuntijoiden käyttää empatialauseita jokaisessa puhelussa?
Ei. Käyttäkää niitä silloin, kun on jotain tunnustettavaa. Yksinkertaisen kysymyksen esittävä soittaja ei tarvitse myötätuntolausetta, ja sellaisen lisääminen kuulostaa väkinäiseltä.
Saako vaikeissa keskusteluissa käyttää käsikirjoitusta?
Ohje voi auttaa rakenteessa, ja jotkin vaatimustenmukaiset sanamuodot täytyy sanoa täsmälleen. Empatiaosuuksien pitää kuitenkin olla asiantuntijan omin sanoin ja liittyä soittajan tilanteeseen.
Miten empatiaa mitataan objektiivisesti?
Pisteyttäkää havaittavia toimintatapoja, kuten keskeyttämättömyyttä, asian toistamista ja toiminnalla jatkamista. Kalibroikaa arvioijat ja yhdistäkää arviointikortin tulokset asiakaspalautteeseen.
Entä jos soittaja on töykeä eikä ansaitse empatiaa?
Tunteen voi tunnustaa hyväksymättä häirintää. Pysykää rauhallisina ja ammattimaisina, asettakaa tarvittaessa raja ja käyttäkää eskalointireittiänne. Katsokaa vaikeita puheluita käsittelevä opas.
Voiko empatiaa oppia?
Kyllä. Se kehittyy kuunteluharjoittelulla, palautteella todellisista puheluista ja hyvien esimerkkien kuuntelemisella. Joillekin se on helpompaa kuin toisille, mutta jokainen voi kehittyä.
Miten pysymme empaattisina väsyneinä?
Pitäkää taukoja, vaihdelkaa tehtäviä ja pyytäkää tukea vaikeiden puheluiden jälkeen. Empatia on vaikeampaa uupuneena, minkä vuoksi työkuormalla ja hyvinvoinnilla on merkitystä.